Jazz nykypäivänä

2000-luvun jazzia ovat vieneet luovalla tavalla eteenpäin monet lahjakkaat muusikot, jotka edustavat jazzin monipuolista kirjoa aina klassisesta jazzista populaarikulttuurista vaikutteita ottaneeseen fuusio-jazziin ja sen moniin alalajeihin.

Ohessa on kooste tämän päivän suurimmista jazz-musiikin vaikuttajista. Jos haluat lukea siitä, kuinka musiikkityyli on saanut alkunsa, voit siirtyä aihetta käsittelevään artikkeliimme tästä.

1. Phronesis

Lontoolainen Phronesis on kolmijäseninen bändi, joka tulkitsee jazzia perinteisillä instrumenteilla. Bändin perusti vuonna 2005 tanskalainen basisti Jasper Høiby. Pianoa taas soittaa brittiläinen Ivo Neame ja rummuissa on ruotsalainen Anton Eger. Phronesista pidetään yhtenä mielenkiintoisimmista ja luovimmista piano-trioista.

Yhtyeen kolmas albumi, Alive, julkaistiin vuonna 2010, jossa vierailevana rumpalina mukana yhdysvaltalainen Mark Guiliana. Alan lehdistä Jazzwise ja MOJO Magazines nimittivät Aliven vuoden parhaimmaksi Jazz-albumiksi. Bändi on kiertänyt kansainvälissä konserteissa esiintyen muun muassa New Yorkin Jazz Standardissa, Montrealin Jazz Festivalissa, North Sea Jazz Festivalissa sekä Brecon Jazz Festivaaleissa. Vuonna 2013 Phronesista kuultiin Lontoon Queen Elizabeth Hallissa.

2. Gregory Porter

Gregory Porter on vuonna 1971 syntynyt amerikkalainen laulaja, lauluntekijä ja näyttelijä. Hän on julkaissut 2000-luvulla useita positiivista palautetta keränneitä levyjä. Ensimmäinen niistä oli vuonna 2010 julkaistu Motéma. Lisäksi hän on voittanut vuosina 2014 ja 2017 Grammy-palkintoja albumeillaan Liquid Spirit ja Take Me to the Alley. Liquid Spirit on yksi maailman kaupallisimmin menestyneimmistä jazz-levyistä, joka pääsi Iso-Britanniassa yhdeksän parhaan äänitteen joukkoon.

Elokuussa 2014 Porter julkaisi albumin nimeltään “The In Crowd”, ja uusin albumi, Take Me to the Alley julkaistiin 6. toukokuuta 2016, ja se valittiin Iso-Britannian The Guardianissa viikon albumiksi. Myös amerikkalainen New York Times on kuvaillut Porteria “läsnäolevaksi ja jännittäväksi jazz-tulkitsijaksi, jolla on mehukas baritonisävy”.

3. Courtney Pine

Courtney Pine on jamaikalaista syntyperää oleva brittiläinen jazzmuusikko, joka on vaikuttanut jazz-musiikissa jo vuosikymmeniä. Hänet tunnetaan pääasiassa saksofonin soittajana, mutta hallitsee myös huilun, klarinetin, bassoklarinetin ja kosketinsoittimet. Pine on julkaissut levyjä jo vuodesta 1986, ja 2000-luvun tuotoksista esimerkiksi Europa on erittäin arvostettu jazz-piireissä. Tällä levyllä hän soittaa lähes täysin pelkästään klarineteilla. Pinelle on myönnetty useita arvonimiä Iso-Britanniassa kunnianosoituksena ansiokkaasta jazz-urastaan.

4. Wayne Shorter

Vaikka 1930-luvulla syntynyt Wayne Shorter edustaa jazz-musiikin vanhempaa polvea, hän on edelleen yksi Pohjois-Amerikan aktiivisimmista jazz-muusikoista. Hänet tunnetaan taitavana saksofonistina ja säveltäjänä, joka on tehnyt yhteistyötä monien suurten nimien, kuten John Coltranen, Lee Morganen ja Miles Davisin kanssa.

Shorter on kehittänyt useiden pitkän uransa aikana jazzin fuusio-suuntausta ottamalla vaikutteita aikansa populaarimusiikista. Shorter konsertoi vielä nykyään yhdessä kvartettinsa kanssa, johon kuuluvat pianisti Danilo Perez, rumpali Brian Blade sekä basisti John Patitucci. Shorter on vieraillut myös Porin jazzissa kesällä 2015.

5. Michael Wollny

Michael Wollny on palkittu saksalainen jazz-pianisti sekä Leipzigin yliopistossa uraansa tehnyt musiikin professori. Hän on soittanut useiden kansainvälisesti arvostettujen muusikoiden kuten Joachim Kühnin, Tamar Halperinin, Marius Nesetin ja Andreas Schaererin kanssa. Tällä hetkellä hän soittaa Michael Wollny Triossa, jossa ovat mukana myös rumpali Eric Schaefer sekä basisti Tim Lefebvre.

2000-luvulla Wollny on julkaissut trionsa ja monien muiden kuuluisien jazz-muusikoiden kanssa useita albumeita. Hän on tehnyt myös soolo-albumin vuonna 2007 nimeltään Hexentanz. The Guardian lehden mukaan Wollny on yksi maailman merkittävimmistä jazz-pianisteista. Hänelle on myös myönnetty useita kansallisia ja kansainvälisiä taiteen apurahoja ja palkintoja.

6. Charles Lloyd

Charles Lloyd edustaa Wayne Shorterin tavoin edelleen aktiivista uraansa elävää jazzin seniorisukupolvea. Lloyd syntyi Pohjois-Amerikan Memphisissä vuonna 1930 ja aloitti uransa 1950-luvulla. Hän soittaa pääasiassa tenorisaksofonia ja huilua, mutta on satunnaisesti äänittänyt myös muita soittimia, kuten alttosaksofonia ja unkarilaista tárogatóa. Lloyd on soittanut vuodesta 2007 pianisti Jason Moranin, basisti Reuben Rogersin sekä rumpali Eric Harlandin kanssa.

Lloydin musiikki on saanut paljon vaikutteita Pohjois-Amerikan etelävaltioiden blues ja gospel-musiikista. Lisäksi hän on ottanut vaikutteita niin 1960-luvun psykedeelisestä rockista kuin root-musiikista, ja häntä arvostetaankin juuri fuusio-jazzin saralla. Hänen varhaisia ​​opettajiaan olivat pianisti Phineas Newborn ja saksofonisti Irvin Reason.

7. Ambrose Akinmusire 

Ambrose Akinmusire on vuonna 1982 syntynyt yhdysvaltalainen jazz-trumpeisti, joka on syntynyt Kalifornian Oaklandissa. Hän on kiertänyt myös eurooppalaisia konserttilavoja Steve Colemanin Coleman kokoonpanoissa. Lisäksi Akinmusire on edustanut Montereyn Jazz Festivaaleilla jazzin uutta sukupolvea.

Vuonna 2007 Akinmusire voitti maailman arvostetuimmat jazz-kilpailut Thelonious Monk International Jazzin sekä Carmine Caruso International Jazz Trumpet Solon. Samana vuonna hän myös julkaisi oman esikoisalbuminsa nimeltään ”Prelude… to Cora”. Hän vaikuttaa nykyisin New Yorkissa, jossa muun muassa esiintyy Viana Iyerin, Aaron Parksin, Esperanza Spaldingin ja Jason Moranin kanssa.

Jazz-musiikki tulevaisuudessa

Tämän päivän jazz ammentaa siis vaikutteita sekä aikansa laajasta musiikkitarjonnasta että lähes 100 vuotta vanhasta jazzista eri tyylilajeineen. Tilanne on kaiken kaikkiaan herkullinen, mutta monien puhtaan jazzin ystävien mielestä myös uhkaava. Kun toisaalta nuorten muusikoiden odotetaan ylläpitävän jazz-musiikin arvokasta perinnettä, toisaalta nyt eletään postmodernia aikaa, jolloin käsillä on loputon määrä erilaisia musiikillisen inspiraation lähteitä, joiden pohjalta on mahdollisuus toteuttaa yhä vain luovempia musiikillisia ilmaisuja.